SEMINAARIOHJELMA:

12:00 Tervetuloa ideoimaan
seminaarin moderaattori, toimitusjohtaja Lauri Sipilä, Suomen Markkinointiliitto MARK r.y.

12:10  Futuristin matkalaukku – mitä tarvitset mukaan tulevaisuuteen suuntautuvalle matkalle
toimitusjohtaja Markus Keränen, 15/30 Research Oy

12:40 Ideoista tuotantoon
Brand Manager Hannu Niskanen, Valtra Oy Ab

13:00 Case Elisa: Mistä näitä senttejä oikein tulee? Saunalahdelta tietenkin! (Gold Effie 2009 -voittaja)
asiakkuusjohtaja Rami Björkberg, Family inc.

13:30 Ideatauko ja tutustuminen Effie-näyttelyyn

14:00 Alueelliset tunnustukset ja Vuoden 2009 keskisuomalainen markkinointiteko -voittajan julkistaminen

14:30 Case Snellman: Vuoden markkinointiteko – miten jauheliha brändättiin menestyksekkäästi
suunnittelujohtaja Tommi Laiho, Mainostoimisto SEK

15:00 Hyvä idea ei toimi. Mikä toimii?
tuottaja Marko Kulmala, Insano Productions Oy

16:00 Seminaari päättyy

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.markkinointiviestinnanpaiva.com

Rajapintoja on mielestäni ainakin kahdenlaisia: sosiaalisia ja henkilökohtaisia. Kohdistetaan katse sosiaalisiin rajapintoihin, joita on käsitelty jonkin verran luovuudesta puhuttaessa. On esitetty näkemyksiä, joiden mukaan luovuus on verkostojen ominaisuus. Yksilöt ovat verkostossa yhteydessä toisiinsa, jalostavat ideoita, ruokkivat toistensa mielikuvitusta ja hyödyntävät kollektiivista kekseliäisyyttä. Jokainen varmaankin voi muistaa tilanteen, jossa on itse ollut osa ryhmää tai verkostoa, jossa ideat ovat syntyneet, jalostuneet ja parantuneet ajatusten törmätessä toisiinsa.

Itse asiassa Norman Long on määritellyt sosiaalisen rajapinnan käsitteen:

“a social interface is a critical point of intersection between different lifeworlds, social fields or levels of social organization, where social discontinuities based upon discrepancies in values, interests, knowledges and power, are most likely to be located.” (Norman Long, 2001)

Long puhuu ymmärtääkseni sellaisten sosiaalisten maailmojen kohtaamispisteistä, joissa arvot, kiinnostukset, tiedot ja valta-asetelmat eroavat toisistaan. Uudet ideat syntyvät siis erilaisten sosiaalisten ja ajatuksellisten maailmojen kohtaamispisteissä tai rajapinnoilla. Rajapinnan kielikuvaa voisi kenties rikastaa siten, että uudet ideat syntyvät erityisesti silloin, kuin kaksi erilaista rajapintaa hankautuu ja raapiutuu toisiaan vasten ja kipinät sinkoilevat ympäriinsä.

Konkreettisena esimerkkinä nostan esille erään tutkimushaastattelun, jossa muutamien tuntien aikana ymmärsimme enemmän suomalaisten arvo- ja asennemaailmasta kuin kahden edellisen vuoden aikana olimme yhteensä oppinut laajoista kvantitatiivisista tutkimuksista. Suuret ahaa-elämyksemme syntyivät haastatellessamme maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, jotka olivat viettäneet nuoruutensa Suomessa. He olivat itse eläneet rajapinnalla kahden kulttuurin välissä. Heidän suomalaisia ihmisiä ja suomalaista yhteiskuntaa käsittelevät kuvauksensa olivat niin kirkkaita ja näkemyksellisiä, etteivät aikaisemmin lukemamme laajat tutkimuskokonaisuudet päässeet lähellekään sitä selkeyden tasoa, joihin maahanmuuttajanuoret kykenivät. Elämä suomalaisen kulttuurin ja oman lähtömaan kulttuurin rajapinnalla oli jalostanut heidän ajatuksensa äärimmäisen kirkkaiksi ja näkemyksellisiksi. Esimerkiksi nuori somalinainen kertoi kollegalleni näin:

“Suomalaiset on koko ajan tekemässä työtä. Mun ystävä muutti Lontooseen.  Kaikki [suomalaiset] täällä kysyy siltä  vaan, että saitko töitä. Kun itse kysyy, että miltä susta tuntuu.”

- Nainen, 19 vuotta

Kyse oli suomalaisten yhä suorituskeskeisemmäksi muuttuneesta arvomaailmasta, jonka somalitaustainen nainen tiivisti yhteen pieneen tarinaan sadan sivun ja kymmenen taulukon sijasta.

Erilaisten arvojen, asenteiden, elämäntyylien ja ihmisten kohtaaminen ei aina ole helppoa. Usein se kuitenkin osoittautuu erittäin hedelmälliseksi. Hankautuminen ja raapiutuminen ovat kuitenkin usein melko ikäviä juttuja, erityisesti sosiaalisissa konteksteissa. Uskoisin, että useimmissa ihmisissä ilmenee voimakas myötäsyntyinen halu ennemminkin pyrkiä pois kuin hakeutua toisiaan vasten hankautuville rajapinnoille.

Pienestä epämukavuudesta huolimatta pitäisi ehkä hakeutua rohkeasti itsestämme poikkeavien ihmisten ja ajatusten pariin. Useinhan työssämme ja vapaa-ajallamme EMME tee näin. Ajattele vaikka erilaisia ammattiisi liittyviä kursseja, koulutuksia tai tai tilaisuuksia: “Koulutus markkinoinnin ammattilaisille”, “Markkinatutkimusseuran seminaari”, “Helsingin yrittäjien vuosikokous”, “Johtoryhmän kokous”. Mitä toisiaan vastaan raapiutuvia rajapintoja näistä voisi löytyä? Usein osallistujat ovat niin samoissa liemissä ja kokemuksissa keitettyjä, että uusien rajapintojen syntyminen on suorastaan epätodennäköistä.

Minulla on tunne siitä, että alasta riippumatta kaikki ovat tällä hetkellä erittäin kiinnostuneita sosiaalisesta mediasta. Välillä mielessäni kävi jo ajatus siitä, että ilmiö johtuu lähinnä termin muodikkuudesta. Kuitenkin on kiistatonta, että useimmat sekä sosiaaliset että liiketoiminnalliset innovaatiot syntyvät juuri verkossa. Tulkintani mukaan kyse on siitä, että verkko on valtava rajapinta. Verkko on lukemattomien rajapintojen rajapinta, joka johtaa uusien ihmisten ja ideoiden lähes automaattiseen törmäyttämiseen keskenään. Siinä pätee verkon ja sosiaalisen median merkittävyys.

Rajapintoja voi myös luoda itse ja henkilökohtaisia pintoja laajentaa, mutta tähän liittyvät ajatukset säästettäköön toiseen ajankohtaan. Rajapinnoilla nähdään!

• Keynote Speaker: Graham Brown – mobileYouth, Lontoo
• 15/30 Research esittää: Nuorisotrendit 2010
• Nuorisokonsepti-workshop
• Mitä haluat tietää nuorisosta? Esitä kysymyksesi nuorisopaneelille!

15/30 Research tuo Suomeen vuoden innostavimman ja mielenkiintoisimman puhujan Graham Brownin! Graham Brown on lontoolainen nuorisomarkkinoinnin ja mobiilikulttuurin asiantuntija, konsultti ja mobileYouthin perustaja. 15/30 Researchin Nuorisomarkkinointipäivässä 2009 hän johdattelee kuulijat nuorisomarkkinoinnin maailmaan. Samalla hän jakaa vahvat näkemyksensä ja kokemuksensa siitä, mitä on syytä tietää suunniteltaessa tulevaisuuden nuorisomarkkinointia ja -konsepteja.

15/30 Researchin toimitusjohtaja Markus Keränen ja tutkija Enna Hiltunen nostavat puheenvuorossaan esiin vuoden 2010 keskeisimmät huomiot ja teesit nuoriin liittyen. He avaavat kuulijoille niin ajankohtaisia tutkimustuloksia kuin nuorten parissa merkitystään kasvattavia trendejäkin.

Aikaisemmista vuosista poiketen Nuorisomarkkinointipäivä tarjoaa nyt myös mahdollisuuden ideoida yhdessä muiden osallistujien kanssa sekä testata päivän aikana syntyneet ideat nuorisopaneelilla! Paneeli koostuu eri ikäisistä, taustaisista ja eri elämän tilanteissa olevista nuorista ja nuorista aikuisista.

Tule siis innostumaan, ajattelemaan, verkostoitumaan ja oppimaan muiden näkemyksistä ja kokemuksista vuoden 2009 Nuorisomarkkinointipäivään!

Ilmoittautua voit sähköpostitse: mikko.ampuja@1530.fi

Keynote Speaker: Graham Brown – mobileYouth, Lontoo

Iso-Brintanniasta kotoisin oleva Graham Brown on asunut ja työskennellyt sekä Lontoossa että Tokiossa. Psykologian tutkinnon suorittanut Graham on keskittynyt markkinointiurallaan kuluttajien käyttäytymisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämiseen.

Alan konferensseissa nuorisomarkkinoinnista kertomisen ohella Graham on tehnyt yhteistyötä Applen ja Disneyn kanssa. Hän on myös esiintynyt televisiossa CNBC:llä, Sky:llä, CNN:llä ja BBC TV:llä ja antanut haastatteluita FT:lle, Guardianille, WSJ:lle ja the Sunday Timesille.

Katso lisää: http://www.mobileyouth.org/

Vaikuttaa siltä, että Suomeen syntyy seuraavan parinkymmenen vuoden aikana uusi merkittävä kuluttajasegmentti, jota kukaan ei vielä kunnolla ymmärrä. Kysymys on arviolta 500.000 maahanmuuttajasta, joiden on arvioitu saapuvan suomeen seuraavan 20-30 vuoden kuluessa. Näin ollen joka viides kuluttaja olisi nk. uusi suomalainen, joten kysymyksessä on varsin merkittävä ilmiö. Trendiraportti vihjaa, että nyt saattaisi olla oikea aika opetella tavat, joilla maahanmuuttajataustaisten ihmisten muodostamaa segmenttiä voidaan parhaiten palvella. Kyseessä on nimittäin kehityskulku, joka on selkeästi ennakoitavissa, mutta vielä alussa, joten uuden oppimiseen on kerrankin riittävästi aikaa.

Marraskuun trendiraportti kertoo mm. maahanmuuttajataustaisten Suomessa asuvien kuluttajien arvoista, asenteista ja kuluttamisesta sekä ohjaa uusimpien heikkojen signaalien lähteille.

Verkkosivumme kehittyvät,  rakentuvat ja etsivät muotoaan seuraavien kuukausien aikana. Toivomme sinulta kärsivällisyyttä ensimmäisten viikkojen aikana erityisesti sisällön niukkuudesta johtuen. Otamme muuten enemmän kuin mielellämme vastaan kehitysideasi eli laita toivomuksiasi tulemaan!

Kirjaprojektin ensimmäinen vaihe on tutkimusten käyttäjien kiinnostusten ja tarpeiden kartoittaminen. Markus haastattelee syksyn ja talven aikana markkinatutkimusten käyttäjiä ja laatii pienimuotoisen lomakekyselyn siitä, millaiset aiheet heitä kiinnostavat.

Mitä sinä haluaisit markkinatutkimukselta? Mitkä ovat mielestäsi parhaita tapoja havainnoida ja ymmärtää kuluttajia? Alussa voit lähettää ideasi ja toiveesi suoraan osoitteeseen markus.keranen(at)1530.fi. Myöhemmin kirjan teemoja käsitellään tällä sivustolla, jolloin voit seurata ja kommentoida syntyneitä ajatuksia sekä halutessasi osallistua kirjaprojektiin

Mieleeni tuli väittää, että keskustelut ROI (Return On Investment) voisi hiljalleen lopettaa, kun vuosien vatvomisen jälkeen ollaan samassa tilanteessa kuin alussa eli joka seminaarissa vatvotaan ROI:n mittaamisen vaikeutta eikä ideoissa päästä eteenpäin. ROI ajattelutapana on sen kohtaamista haasteista huolimatta tietenkin hyvä, mutta ehdotin provosoivasti uudenlaisen tunnusluvun, WRI:n lanseeraamista. WRI tulee sanoista Wasted Return on Ignorance. WRI tarkoittaa niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat siitä, ettei ympärillä leijuviin mahdollisuuksiin tartuta joko puutteellisen havainnoinnin tai toiminnan puutteen vuoksi.

Seminaarin jälkeen olen jäänyt pohtimaan WRI:n ideaa ja itse asiassa olen alkanut suhtautumaan ideaan vakavammin. Periaatteessa olisi nimittäin mahdollista laskea WRI joissakin tapauksissa myös ideamaailman ulkopuolella. Mieleeni tulee esimerkiksi Nokian aikailu simpukkapuhelimien ja myöhemmin kosketusnäyttöjen kanssa. WRI voitaisiin karkeasti arvioida vaikkapa kilpailijoiden kuten Applen suorituksiin nähden.

Kuluttajatrendien havainnointi ja heikkojen signaalien ennakointi on kokemuksieni mukaan yllättävän epämääräistä ja -järjestelmällistä niin pienissä kuin suurissakin organisaatioissa.  Sen merkitystä korostetaan, mutta käytännön tekeminen ontuu. Ehkäpä WRI ajattelutapana kannustaisi organisaatioita laittamaan ennakointi- ja innovointijärjestelmät kerralla kuntoon.

Mitä CIS sisältää

Collaborative Insight Space -palvelu sisältää:

• Erityisesti sinun organisaatiosi tarpeisiin räätälöidyn Kärkitrendit -raportin 2 kertaa vuodessa
• Tulevaisuusworkshopin
• Kuluttajatrendejä ja heikkoja signaaleita käsittelevän uutiskirjeen kerran kuussa
• Collaborative Insigh Space -verkkopalvelun, jossa raportoimme uudet signaalit ja trendit viikoittain

CIS:n filosofiaa

Tarkoituksenamme ei ole tutkia trendejä ja ennakoida tulevaisuutta sinun puolestasi. Emme edes yritä sitä, koska vain sinä itse voit olla näkemyksellinen omassa työssäsi. Haluamme tutkia trendejä ja ennakoida tulevaisuutta yhdessä sinun kanssasi.

Kokoamme yhteen  ajantasaista tutkimustietoa ja keräämme signaaleita tuhansilta ihmisiltä, jotta voimme tarjota sinulle mielenkiintoisia signaaleita ja tarkkanäköisiä tulkintoja omien asiakkaitesi ja liiketoimintasi tulevaisuuden ymmärtämiseksi. Jatkuvasta ilmiövirrasta ja tiivistetyistä trendeistä voit poimia sinua kiinnostavat asiat ja rakentaa niistä oman tulkintasi avulla entistä parempia näkemyksiä. Voit halutessasi palauttaa uudet näkemyksesi yhteisön arvioitaviksi ja  edelleen jalostettaviksi.

CIS:n teoriaa lyhyesti

Kun siirrämme katseemme nykyisyydestä tulevaisuuteen, huomaamme tarvitsevamme jonkinlaisen viitekehyksen tiedon varmuuden arvioimiseksi. Mitä kauemmaksi tulevaisuuteen kohdistamme katseemme, sitä epävarmemmalta kaikki näyttää. Mitä lähempänä nykyisyyttä liikumme, sitä varmempaa kokoamamme tieto tavallisesti on. Ilman epävarmuuden hyväksymistä voimme tutkia vain tätä hetkeä tai  menneisyyttä, jolloin vajoamme rooliin, jossa vain reagoimme ympäristön muutoksiin.  Jos olemme valmiita hyväksymään informaatioon liittyvän epävarmuuden, pystymme siirtymään reagoijan roolista ennakoijan ja tulevaisuuden luojan rooliin.

Jotta informaation hyödyntäjälle olisi selvää, kuinka paljon erilaisiin ilmiöihin ja trendeihin  tietoon liittyy epävarmuutta, olemme jakaneet CIS:n sisältämän informaation signaaleihin, heikkoihin trendeihin, nouseviin trendeihin ja voimakkaisiin trendeihin niiden varmuuden asteen perusteella.

• Signaalit ovat uusia, mielenkiintoisia ilmiöitä, jotka voivat havainnollistaa olemassa olevia kuluttajatrendejä, enteillä olemassa olevien trendien muuttumista tai olla uusien trendien syntymiseen viittaavia ensimmäisiä merkkejä. Signaaleihin liittyy usein eniten epävarmuutta. Signaali saattaa kadota merkityksettömänä historian hämärään tai olla ensimmäinen merkki muodostumassa olevasta trendistä.

• Heikkoon trendi muodostuu usein siten, että useampien signaalien taustalta alkaa hahmottua jokin niitä yhdistävä kehityskulku. Heikkoon trendiin liittyy trendeistä eniten epävarmuutta. Heikko trendi koskettaa jo useampia ihmisiä, mutta sen tulevaisuudesta ei ole vielä varmuutta. Heikko trendi voi olla merkittävä varhaisten omaksujien keskuudessa, vaikka se ei valtaväestöä vielä koskettaisikaan.

• Nouseva trendi muodostuu usein siten, että heikko trendi alkaa koskettaa suurempaa ihmisryhmää tai yhä useampi signaali kertoo heikon trendin vahvistuvan. Nouseva trendi koskettaa jo melko suurta ryhmää kuluttajista ja voidaan pitää todennäköisenä sen merkityksen kasvua myös tulevaisuudessa

• Voimakas trendi on kehityskulku, jota tukee merkittävä määrä tutkimustietoa ja siihen liittyy pienin määrä epävarmuutta.

• Keynote Speaker: Graham Brown – mobileYouth, Lontoo
• 15/30 Research esittää: Nuorisotrendit 2010
• Nuorisokonsepti-workshop
• Mitä haluat tietää nuorisosta? Esitä kysymyksesi nuorisopaneelille!

15/30 Research tuo Suomeen vuoden innostavimman ja mielenkiintoisimman puhujan Graham Brownin! Graham Brown on lontoolainen nuorisomarkkinoinnin ja mobiilikulttuurin asiantuntija, konsultti ja mobileYouthin perustaja. 15/30 Researchin Nuorisomarkkinointipäivässä 2009 hän johdattelee kuulijat nuorisomarkkinoinnin maailmaan. Samalla hän jakaa vahvat näkemyksensä ja kokemuksensa siitä, mitä on syytä tietää suunniteltaessa tulevaisuuden nuorisomarkkinointia ja -konsepteja.

15/30 Researchin toimitusjohtaja Markus Keränen ja tutkija Enna Hiltunen nostavat puheenvuorossaan esiin vuoden 2010 keskeisimmät huomiot ja teesit nuoriin liittyen. He avaavat kuulijoille niin ajankohtaisia tutkimustuloksia kuin nuorten parissa merkitystään kasvattavia trendejäkin.

Aikaisemmista vuosista poiketen Nuorisomarkkinointipäivä tarjoaa nyt myös mahdollisuuden ideoida yhdessä muiden osallistujien kanssa sekä testata päivän aikana syntyneet ideat nuorisopaneelilla! Paneeli koostuu eri ikäisistä, taustaisista ja eri elämän tilanteissa olevista nuorista ja nuorista aikuisista.

Tule siis innostumaan, ajattelemaan, verkostoitumaan ja oppimaan muiden näkemyksistä ja kokemuksista vuoden 2009 Nuorisomarkkinointipäivään!

Ilmoittautua voit sähköpostitse: mikko.ampuja@1530.fi

Keynote Speaker: Graham Brown – mobileYouth, Lontoo

Iso-Brintanniasta kotoisin oleva Graham Brown on asunut ja työskennellyt sekä Lontoossa että Tokiossa. Psykologian tutkinnon suorittanut Graham on keskittynyt markkinointiurallaan kuluttajien käyttäytymisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämiseen.

Alan konferensseissa nuorisomarkkinoinnista kertomisen ohella Graham on tehnyt yhteistyötä Applen ja Disneyn kanssa. Hän on myös esiintynyt televisiossa CNBC:llä, Sky:llä, CNN:llä ja BBC TV:llä ja antanut haastatteluita FT:lle, Guardianille, WSJ:lle ja the Sunday Timesille.

Katso lisää: http://www.mobileyouth.org/